Kari Viholainen

Kiitoksen Paikka. Joten kiitän.

Halusin tänään kiittää erästä henkilöä, jolla on ollut suuri merkitys elämääni. Hän on aina ollut kuuntelija, ohjaaja, neuvoja. Hän on aina ollut läsnä kun minulla on ollut huono olla. Hän on aina ymmärtänyt minua ja tukenut sekä tsempannut.

 

Hän on saanut minut ymmärtämään asioita, joita en aiemmin ymmärtänyt. Hän ei koskaan ole jättänyt vastaamatta puheluun. Jos ei heti pystynyt vastaamaan, hän soitti minulle takaisin. Hän on ollut aina rauhallinen. Myös silloin kun minä en ole ollut.

 

Hän on aina ollut ystävällinen. Myös silloin kun minulla on ollut "raivotila" ja olen halunnut haukkua kaikki ihmiset. Hän on aina ojentanut kätensä. Myös silloin kun itse olen ollut kuopassa. Hän on aina istunut viereeni. Myös silloin kun en olisi halunnut ketään lähelleni.

 

Hän on aina uskonut minuun ja minun voimavaroihini ja niinpä minäkin aloin uskomaan. Uudestaan. Olen kiitollinen hänelle kaikesta avusta. Olen kiitollinen hänelle siitä, että tänään voin hyvin. Kiitin häntä vaatimattomasti antamalla ruusun osoituksena ilosta ja elämästä.

 

Kuka hän sitten on? Ehkä joku teistä pohtii. Hän on ihminen, joka on valinnut tehdä työtä kanssaihmisten kanssa. Hän on hoitaja. Niin olin minäkin. Hän on ihminen jollaisia meidän yhteiskunta tarvitsee ja ilman heitä me emme tule toimeen.

 

Heitä pitäisi olla vaan paljon enemmän. Heidän työtään pitäisi arvostaa paljon suuremmin ja heille pitäisi antaa tilaa tehdä työtään väsymättä liian vähissä resursseissa. Suomalainen hoitaja on arvostettu hoitaja maailmalla. Toivottavasti myös Suomessa. Suomalainen sosiaali-ja terveyspuolen koulutus on arvostettua muualla. Toivottavaa on, että ymmärrämme sen myös täällä kotona. Koulutuksen tasosta ei vaan voi tinkiä. Hyvä- ja laadukas koulutus on meidän yhteiskuntamme perusta. Ei mulla nyt muuta).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat