Kari Viholainen

Eläkelaitosten ja Kelan lääkärit. Hyviksiä vai Pahiksia?

Aika ajoin nousee julkiseen keskusteluun kuinka täysin työkyvyttömästä on saatu eläkelaitoksen tai Kelan asiantuntija-lääkärin toimesta työkykyinen.

Kyllä me sairastuttuamme olemme eriarvoisessa asemassa. Jos satut olemaan työterveyden hoidon piirissä, saatat saada hoitoa nopeastikin. Jos olet sattunut joskus ostamaan yksityisen vakuutusturvan, olet hyvässä asemassa. Jos sinulla on rahaa, saat hoitoa heti. Odottamatta.

Jos satut ajautumaan Kelan tai eläkelaitoksen ”jonoon”, saatat kohdata epätoivoa. Sinulla saattaa olla lukuisia lääkärinlausuntoja sairaudestasi, mutta Kelan ja mahdollisesti eläkelaitoksen lääkärit lukevatkin tietojasi aivan toisesta näkökulmasta. Sinua hoitavat lääkärit tuntevat sinut, mutta Kelan ja eläkelaitoksen lääkärit eivät tosiasiassa sinua tunne lainkaan.

Kuitenkin he saattavat lausua tilanteestasi siten, että olet terve ja kykenevä vaikka mihin. Ainakin he toteavat, että työkyvystäsi on jäljellä 50%. Niin se vaan on, että ”prosentit” ratkaisevat.

Toisinaan tuntuu siltä, että sairaitten joukosta pitää repiä ne terveet. Jos ajaudut siihen välimaastoon siinä arviossa, olet heikoilla. Toisten asiantuntijoiden mielestä olet terve ja toisten mielestä sairas ja sinulla ei ole työkykyä jäljellä tai se ainakin on merkittävästi heikentynyt.

Sairauden vaivatessa ja työkyvyn heikentyessä ja varsinkin tilanteessa kun joutuu/ ajautuu pitkiin sairauslomiin ja lopulta kuntoutustuelle, on suositeltavaa tehdä työkykyarviointi. Oman hoitavan lääkärin kautta on mahdollista arviointiin päästä. Yleensä se kestää noin kaksi kuukautta. On olemassa myös lyhyempiä jaksoja. Tuossa pitkässä arvioinnissa kyse on moniammatillisesta työryhmästä, joka tekee arvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa.

Ryhmään voi kuulua mm. lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi, toimintaterapeutti ja vielä lisäksi jokin muu ammattiala tarpeen vaatiessa. Työkykyarviointi on laaja-alainen tutkimus. Mitä enemmän on todennettua faktaa, sen todennäköisempää on oikeudenmukainen kohtelu. Näin on oikeutettua ainakin olettaa.

Kaikille ihmisille toivoisi oikeudenmukaista kohtelua kun sairaus kohtaa ja työkyky ei ole enää entisellään. On varmasti hirveän turhauttavaa joutua ”paperiviidakkoon”, varsinkin jos aina vaan tulee työkyvyttömyyseläkkeestä kielteinen päätös tilanteessa, jossa sitä työkykyä ei tosiasiallisesti ole enää olemassa.

Onkin äärimmäisen tärkeää, että henkilö on esim. työterveyshuollon kautta hakenut kaikkia mahdollisia kuntoutustoimenpiteitä ja työkykyarviointia. Omalla aktiivisuudella on merkitystä, vaikka toisinaan voi muulta tuntua.

Ammatillinen kuntoutus on myös asia, jota voi hakea eläkelaitokselta ja myös Kelalta oman tilanteen mukaisesti. Työkokeilu erilaiseen ammattiin tai erilaisiin työtehtäviin on myös hyvä keino selvittää omaa työkykyään. Ammatillisen kuntoutuksen kautta voi olla myös mahdollista löytää itselleen täysin uusi ammatti ja ura. Ammatillista kuntoutusta uuteen ammattiin opiskelun kautta tuetaan myös taloudellisesti merkittävällä tavalla.

Lähtökohtaisesti yksilön täytyy pystyä luottamaan siihen, että hänen asiaansa käsitellään asianmukaisesti ja totuudenmukaisesti.

Toivoa ja uskoa ei pidä hävittää. Ei, vaikka kuinka tuntuisi työläältä omien etujen ajaminen. Jos tuulimyllysi pyörii väärään suuntaan niin toivokaamme yhdessä sen muuttavan suuntaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Eero Mattila

Aihe on äärimmäisen tärkeä, mutta niin kauan kuin hoitavan lääkärin lausunto voidaan näkemättä kyseenalaistaa/mitätöidä ei toivoa paremmasta ole - päinvastoin.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Asiaan on erittäin yksinkertainen ratkaisu. Yhteiskunta kouluttaa ns. erikoislääkärit ja antaa heille pätevyyden. Jos asiakkaalla on pysyvä ongelma esimerkiksi työkyvyn kanssa, niin menettely pitäisi olla seuraava: hän käy valitsemallaan kolmella erikoislääkärillä, joiden pitää ottaa asiaan kantaa asiantuntemuksensa perusteella. Lopputulos ratkeaa sen perusteella, mitä vähintää kaksi kolmesta lääkäristä on lausunut, jos asiassa on ristiriitaa. Vakuutusyhtiöiden lääkäreille ei anneta mitään päätösvaltaa. Sen lisäksi Kela pitää julkista tilastoa erikoislääkäreiden lausuntojen oikeellisuudesta. Kun jonkin lääkärin lausunnot poikkeavat esimerkiksi 10 lausunnon jälkeen tilastollisesti merkittävästi muiden lääkärien lausunnoista, häneltä poistetaan oikeus antaa kyseisiä lausuntoja ja se tieto tulee olla julkista.

Nyt ihmiset kulkee lääkäriltä toiselta kuormittaen terveydenhoitojärjestelmää ja sitten vakuutusyhtiön lääkäri vetää kaikki lausunnot vessan pytystä alasta edes näkemättä potilasta.

Ongelmista on helppo puhua, puhukaa ratkaisuista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Vakuutusyhtiön lääkärit" ovat alansa spesialisteja yleensä yliopistosairaaloista ja antavat lausuntoja sivuduunina. Useissa tutkimuksissa on havaittu hoitavan lääkärin hävittävän objektiivisuuttaan suhteessa potilaaseen ja siksi on katsottu parhaaksi säilyttää vakuutuspäätökset erillään hoitavasta tahosta.

Iso ongelma on se että myönteinen päätös tarkoittaa yleensä hakijalle taloudellisia etuja. Tämä on omiaan luomaan perverssejä insentiivejä käyttää järjestelmää hyväksi.

Kuinka moni sairauseläkkeellä oleva on 100% työkyvytön? Hyvin harva. Selkävaivaeläkkeellä oleva tuttuni on saanut eläkkeen myötä hyvin aikaa pelata tennistä päivittäin.

Koska meillä on niin paljon epärehellisiä ihmisiä, ne jotka oikeasti tarvitsisivat sen eläkkeen joutuvat erittäin kovaan seulaan. Ja siitä voi seurata todella ikäviä päätöksiä sairaille.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

Kokemukseni mukaan hoitava lääkäri ei ole objektiivinen hyysäri vaan tekee päätöksensä lääketieteellisten tosiasioiden mukaan.

Itse olen työkyvytön, mutta pystyn hyvinä päivinä pelaamaan jopa tennistä. Harmi että noita hyviä päiviä on liian vähän vuodessa että kykenisin olemaan vakituisessa työssä. Jollekkin kateelliselle naapurille voi tietty tulla mielikuva siitä että pelaan tennistä päivittäin koska hän on nähnyt minut yhden kerran vuodessa tennismaila kainalossa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kokemus ja tutkimus erotetaan toisistaan syystä.

Eikö se menisi kätevästi niin että hyvänä sinä teet duunia ja huonona muut tekevät sinulle duunia? Ei kukaan odota enempää kuin pystyy antamaan. Mutta toisaalta ei sekään ole mistään kotoisin että pikkukolotuksella tai -vitutuksella haetaan eläkepapereita.

Eikä tästä kannata ottaa itseensä. En ota mitään kantaa yksittäistapaukseen vaan vain kokonaisuuteen.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #5

Olispa nuin kätevää. Itselläni osuu vuoteen hyviä päiviä aika huononlaisesti. Periaatteessa se on ihan arpapeliä mihin se hyvä päivä osuu. Kukaan työnantaja ei varmasti palkkaa ihmistä joka ei tiedä millainen olo on seuraavana päivänä. Päivän sisälläkin olot saattavat vaihdella.

Pikkukolotuksella ei saada eläkepapereita kuin ehkä varakkaiden herrapiireissä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@Kannattaa vilkaista kotisivua Älä Sairastu Vakavasti sekä Facebookin ryhmää samalla nimellä.

Sinä tunnut heiluttavan huulta etkä tiedä minkälaisia oikeasti sairaita ihmisiä on.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ja sinä et tunnu ymmärtävän että asia on paljon kompleksisempi kuin vain yksittäiset anekdootit facebookryhmässä antavat ymmärtää.

Pohjoismaista esimerkiksi on runsaasti tutkimustuloksia joissa osoitetaan muunmuassa ihmisten juoksevan sairausetuuksien perässä, hoitavien lääkäreiden menettävän kykyään objektiiviseen arvioon, lääkäreiden kirjoittavan paljon todistuksia joiden perusteella ei voida tehdä etuuden suhteen myönteistä päätöstä jne yms.

Kuten aiemmin totesin, aidosti etuuksiin oikeutetut ja niitä tarvitsevat jäävät systeemissä jalkoihin epäpätevien terveydenhuollon ammattilaisten ja etuushuijareiden keskellä. On aivan järjettömän typerää syyttää asiasta esimerkiksi vakuutuslääkäreitä, joilla yleensä on alansa aivan huippuosaaminen. Mikään vakuutusyhtiö ei ole niin typerä että maksaisi huonoista ja perusteettomista vakuutuslääkärilausunnoista, sillä niistä jokainen kävisi vakuutusoikeudessa kumoutumassa ja tulisi entistä kalliimpana paukkuna takaisin.

Ratkaisuehdotus: sairaiden ja 'sairaiden' osalta pienennetään käteen annettavan rahan määrää ja nostetaan panostuksia kuntouttaviin ja tarvittaessa avustaviin palveluihin. Sairaiden osalta tilanne paranisi sillä he saisivat suoraa kompensaatiota elämänlaadun ja toimintakyvyn heikkenemisestä johtuviin ongelmiin. Huijareiden osalta insentiivit huijata taas pienenisivät.

Lääkärinlausuntojen prosessia kehitettäisiin ja lausunnon laatimisen koulutusta lisättäisiin. Jos lääkäri ei kykene antamaan edes lausunnossaan tarvittavaa informaatiota etuuden myöntämiseksi, potilaat kärsivät aivan turhaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

""Vakuutusyhtiön lääkärit" ovat alansa spesialisteja...".
Niin olivat tupakkateollisuuden käyttämät lääkäritkin, jotka todistivat miten terveellistä tupakointi kaikille on.

Toukokuussa 2007 tavararekka kaatui pikkuauton päälle http://www.iltalehti.fi/uutiset/200705076079128_uu... .
Artikkelin siitä löysin, mutta en jatkoa. Muistaakseni jatko oli kuitenkin niin, että vakuutuslääkärit totesivat 30-vuotiaan kuskin vammojen olevan vanhaa kulumaa ja korvaukset evättiin.

Töissä eräs yritti avata isoa osittain kiinni maalattua ikkunaa seurauksella, että ruutu hajosi ja yksi lasinpalanen putosi avaajan jalalle lasinpalan tunkeutuessa aivan akillesjänteen viereen. Verta tuli ja sairaalaan vietiin. Nyt vakuutuslääkärin mukaan lasinpalalla ei kuitenkaan ollut mitään osuutta nuoren potilaan jalkavammaan. Ei mitään korvauksia. Eikun heti vaan nilkuttamaan työpaikkaa kohti.

Tässä lapsenusko vakuutuslääkäreiden aina oikeassa olemiseen on kovilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minulla oli kolmekymppisenä rappeumasairauden aiheuttamia oireita. Se on ihan normaalia, sillä ihminen ei ole rakenteeltaan suunniteltu elämään mitään puolta vuosisataa. Saati pidempään. Panet kenet tahansa kolmekymppisen magneettiin niin näet siellä vähintään välilevyjen kuivumista tai alkavaa prolapsia. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.

Kuten kirjoitin, asia on paljon kompleksisempi. Tutkimuksissa on havaittu hoitavien lääkärien kirjoittavan melko usein puutteellisia lausuntoja joiden perusteella ei voi maksaa etuuksia.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Eräässä nimeltämainitsemattomassa perinteiseen länsieurooppaan lukeutuvassa liittovaltiossa homma menee jotakuinkin seuraavasti.
Maassa on lakisääteinen sairasvakuutus työntekijöiden ja työnantajain puoliksi kustantamana.Sen lisäksi valtio makasa kassoille työttömien ja muiden vastaavien osuuden.Kulut tulevat näin katetuksi kokonaan.järjestelmä on potilasmaksuton ja itse hoitoonpääsyyn ei kannata ottaa mitään vakuutuksia.

Eläkkeelle vai takaisin töihin onkin sitten ratkaisuna käyttökelpoinen.
Takaisin työelämään tähtäävä kuntoutus maksetaankin työeläkerahastoista ja eläkepaperit taskussa olevan henkilön elämänlaadun kohentamiseen tehty kuntoutus menee sairaskassojen piikkiin.Käytännössä vetkuttelu ilman toivoa pääsystä takaisin työelämään taitaa olla eläkevakuuttajan kannalta se huonompi vaihtoehto.

Toimituksen poiminnat